joskus tunne on sellanen et itkettää, oon niin hukassa ettei tajua mistään mitään

koitan nyt saada ehkä tähän jotain tekstin purkausta ..

 ..ehkä ..

mulla on vaan niin paska fiilis kaikesta, ihan kaikesta. jengi kyselee mikä mulla on ko istun kampissa sisällä yksin. ehkä mun vain kuuluu olla yksin? ehkä vielä joskus mä löydän jonkun, mut vain ehkä.

onneksi mulla on Jenny, se auttaa mua aina eikä se hylkää mua, vaikka me ollaan tunnettu tositositosi vähän aikaa se on mulle niinku isosysta joka huolehtii musta aina ko tartten apuu, joka kuuntelee mua ko kukaa muu ei kuuntele, jolle saan aina soittaa, hyvistä tai pahoista asioista, tai vaikka mulla ei ois asiaakaa. se ois vaan hiljaa mun kanssa puhelimessa, sen takia et haluun tietää et joku on lähellä et joku välittää musta, et musta tuntuu siltä. Jennylle voin kertoo kaiken, ihan kaiken. eikä se tuomitse mua. jenny on vaa niin täydellinen.

musta tuntuu et tartten aikalisää elämästä, tuntuu et mikää ei natsaa. et mikää ei tunnu hyvältä. onneks edelleenki mul o jenny. kaikkeen vastaus on jenny, paitsi mun pahaan oloon ikinä ei voi olla vastaus jenny. yleensä mun pahaan oloon vastaus on ihmiset ( jennyhän on siis alien). kun ihmiset ei kuuntele mua niin mun oma pikku alien kuuntelee.

jos joskus haluisin päästä turvaan muulta maailmalta tietäisin minne mennä: jennyn huoneeseen, siel me istuttas yhessä, kynttilän valossa, lagaten, syöden jotain hyvää ja puhuen paskaa. se on niin paras paikka. semmonen paikka jonne voin mennä aina ko mulla on paha olo. jenny tietää musta tyyliin kaiken. liikaki. avaudun aina ensimmäisenä jennylle.

mä oon ollu koko viime viikon kampissa, ja niin tänääki. mä vaa toivon etten nää sitä yhtä, se saa mut aina kyyneliin. oon sen takia vuodattanu liikaa kyyneliä. tuhlasin siihe yhen vitun viikon mun elämästä. jonka oisin voinu elää täysillä. mutku ei. mä mietin vaa et millo nään sen seuraavan kerran ja mitä se musta kelaa. kelatkaa sitä läppää, et toi on teidän mielestä pieni asia mut mä oisin voinu viettää sen ajan joittenki ihanien ihmisten kanssa, enkä sellasen joka särkee mun sydämmen: pahemman kerran. tulkaa vaa huutelee et se ois ollu laastari peetun jälkee. te ette tiiä asiasta mitään, pellet.

mä sain jo huudot siit et me ei olla peetun kanssa yhdessä, tulkaa huutelee lisää asioista joista ette tiedä, tulkaa viel anona.

anteeksi rageni mutta näin se vaan menee.

mä en osaa ko nyt puhdistautua tästä mun vihasta. mun pitäis varmaa koittaa kirjottaa uudemman kerran vasta sit ko oon järkevämpi. millo musta tulis järkevämpi ? en tiiä, ei varmaan koskaan.

'koskaan ei kellot meille soi'

ei soi ei kellot meille, miksei ? koska oon niin nuori, et kukaan ei ymmärrä mua.